15.4.2019
Tein pikaisen päätöksen lähteä henkilökohtaisesti tarkistamaan seuraavan vaate-erän valmistumista. Kohtaan jatkuvasti haasteita mitoituksessa ja myös printtien pesunkestossa on ollut ongelmia. Kaikissa Nepalissa tehdyissä vaatteissahan lukee: käsin pesu kylmällä vedellä. Länsimaiseen käytäntöönhän tämä ei lainkaan sovi vaan vaate täytyy pystyä pesemään vähintään 40 asteessa. Täkäläisittäin se on kuuma vesi ja olen pitkään keskustellut asiasta ja olemme päässeet kompromisiin: printtien tulisi kestää 30 asteen hienopesun. Ompelimo on ostanut kattoterassille pesukoneen ja testailee nyt siellä tuotoksiaan. Olen heille haasteellinen asiakas; kukaan muu ei ole koskaan aikaisemmin pureutunut näihin asioihin. Heillä on vientiä Ranskaan ja Italiaan, mutta pohjoismaihin ei ja olenkin selittänyt, että jos he haluavat kehittää vientiä on heidän saatava tiettyjä asioita kuntoon. Tein jopa niin, että raahasin takaisin erän tunikoita, joissa kaikki ei ollut mennyt ihan kohdilleen.
Yritykseni saama liikekumppanuustuki on juuri tätä varten: koulutusta, jotta meidän tarpeemme ja heidän tuotantonsa kohtaisivat ja meille tulisi pitkäkestoinen molemmille hedelmällinen liikekumppanuus. Tämä yritys, jossa olen kahdella viimeisellä matkallani viettänyt eniten aikaa on kahden veljeksen omistama perheyritys. Heillä on valoisat tuotantotilat Kathmandussa ja he työllistävät sekä naisia, että miehiä. He ovat oppimishaluisia ja kiinnostuneita kehittämään toimintaansa, joten olen käyttänyt hedelmällisen yhteistyön luomiseen paljona aikaa, vaikka takapakkejakin on tullut. Selviydeksi sanottakoon, etten vielä ole saanut lanttiakaan tätä liikekumppanuustukea – saaminen vaatii vielä paljon raportointia ja tilintarkastuksia.
Työajoista keskustelu on hieman turhauttavaa: näyttää siltä, että kaikilla on työtä on kuutena päivänä viikossa aamusta iltaan. Muistuttaa omaa yrittäjän työaikoja. Ihmettelen missä välissä he tapaavat perhettään, solmivat ihmissuhteita, hoitavat asioitaan. Ompelimomme omistavat veljekset sanovat, että työajat ovat vapaaehtoisia eli jos ei halua tehdä pitkää päivää ei tarvitse, mutta sitten tietenkin palkka on pienempi. Kun ole seurannut ompelimon työntekijöiden työskentelyä olen huomannut, että välillä he viettävät pitkiä aikoja jutellen ja vaellellen ympäriinsä ja välillä työtahti näyttää aika hurjalta. Päivällä äidit lähtevät käymään kotona kun lapset pääsevät koulusta ja usein tulevat takaisin lasten kanssa, jotka leikkivät ompelimon piha-alueella äitien työskennellessä. Täällä ei ole iltapäiväkerhoja. Veljekset kertovat, että he sallivat lasten tulla äitien mukana, näin ei ole kaikkialla. Ruuhka-aikoina heille tulee lisätyövoimaa kauempaa ja he asuvat ompelimon viereisessä talossa. Näin miten taxi toi kausityöntekijöitä kauempaa Tarain alueelta ja joukossa oli vajaakuntoisia miehiä, joita yritys myös työllistää.
Minulta kysytään jatkuvasti lapsityövoiman käytöstä, paljonko hinnasta jää työntekijälle, onko Reilun kaupan sertificaattia jne jne. Ompelimossa ei työskentele lapsia (ompelijoita naurattaa, kerron tästä, sillä he sanovat opiskelleensa pitkään tähän ammattiin; miten lapsi osaisi?). En osaa sanoa paljonko hinnasta jää työntekijälle; ainoa mitä voin kertoa, että he työskentelevät asiallisissa olosuhteissa, vaikuttavat tyytyväisiltä ja ovat iloisia, kun saavat lisätilauksia, joka tarkoittaa sitä, että työt jatkuvat. Sertificaatit ovat varmasti loisto juttu, mutta niin kalliita, ettei siihen ole mahdollisuutta pienillä yrityksillä. Lisäksi voisin kuvitella, että myös rahalla voi Aasiassa saada sertificaatin, mutta tähän minulla ei ole faktatietoa.
Tällä hetkellä omat voimavarani ja taloudellinen panostukseni riittävät siihen, että vietän täällä aikaa teettäen vaatteita ja seuraten niiden valmistusta ja valmistajia. Haluan olla rehellinen asiakkailleni ja kertoa asiat niinkuin ne ovat ilman sen suurempaa sädekehää asioiden ympärillä. Voin vakuuttaa, että bisneksenä tämä on ollut yritykselleni mitä surkein tähän asti, mutta jotenkin on tosi palkitsevaa nähdä miten monen ihmisen elämään tällaisen pienen ammatinharjoittajan toiminta voi vaikuttaa positiivisesti.
Nyt on ensimmäinen aamu tuloni jälkeen, että on voimia ja aikaa kirjoittaa. Tulomatkani ei sujunut kovin rattoisissa merkeissä; ensimmäinen ja viimeinen kerta Flydubain lennolla, joka huipentui siihen, että matkalaukkuni oli totaalisen tuhoutunut; puolet tavaroista puuttuui, mm vaatteeni ja meikkipussi. Jäljellä olivat ompelimoon palautettavat tunikat!
Ensimmäisenä päivänä kävin molemmissa ompelimoissa ja toisena vielä toisessa uudestaan ja sitten kaaduin kuumeessa sänkyyn. Sivu meni Uuden Vuoden Juhlat – täällä vaihtui vuosi 2076. Makasin hotellissa reporankana kaksi vuorokautta. Täällä ei onneksi ole lainkaa ilotulitusraketteja, mutta ihmiset huutavat kaduilla kovaa ja yhteen ääneen – siis ihan täysillä! Huokasin helpotuksesta kun rankkasade ja ukkonen hääti huutaja sisälle ja vaivuin lopulta kuumeiseen uneen ja vuoteen 2076! Kuten poikani sanoi – hän luuli, että aikaero Nepaliin olisi 4 tuntia!
Nyt istun tutussa rooftopissa sateen raikastamalla terassilla varjon alla; aurinko on kuuma ja kello on vasta 9! Hieman hankala yhtälö pöpperöisen pään ja hirveän nuhan kanssa, mutta päänsärky ja lihaskivut ovat ainakin aamusta pysyneet loitolla, joten suhtaudun jo positiivisesti tulevaisuuteen.
Ympärilläni on tuttu hyörinä; ihanat ladyt värikkäissä vaatteissaan käpsehtivät ympäriinsä ja kastelevat kasveja, pesevät pyykkiä ja lörpöttelevät taukoamatta. Ravintolan pojat, joita on töissä 4 ja asiakkaita keskimääräisesti 10 päivässä heräilevät nukkumapaikastaan, joka sijaitsee siis täällä Roof topissa, heidän työpaikallaan. Päivässä jää paljon aikaa kännykän näpräilyyn, seurusteluun ja välillä kun asiakas tulee tehdään töitä. Heistä moni on kotisin Kathmandun ulkopuolelta, kylistä ja kun he ovat töissä on se tauotonta ja sitten välillä saatetaan lähteä kotiin pitkäksikin aikaa.
Ompelimoon on hikinen 45 min matka tulikuumassa autossa ja harkitsen joudunko siirtämään täksipäiväksi suunniteltua reissua päivällä ja kuulostelemaan pysyykö kuume loitolla. Kevät tulee kohinalla kuulema Suomeenkin ja pääsen siitä nauttimaan jo Pääsiäisenä, mutta sitä ennen muutama päivä vielä monimuotoisessa Kathmandussa. Tuumataan toisen kerran lisää!
Tutustu myös tarjoustuotteisiimme!